Ukrainan ja Venäjän välinen konflikti on siirtynyt uuteen ja entistä vaarallisempaan vaiheeseen Ukrainan käyttäessä Yhdysvalloilta saatuja ATACMS-ohjuksia. Marraskuun 19. päivänä nämä ohjukset kohdistuivat Venäjän Bryanskin alueelle, mikä herätti Moskovassa varoituksia vakavista seurauksista, mukaan lukien mahdolliset ydinvastaiskut.
ATACMS-ohjusten käyttöönotto
Venäjän puolustusministeriö vahvisti, että Ukraina laukaisi kuusi ATACMS-taktiikkaohjusta kohti Bryanskin alueella sijaitsevaa kohdetta. Venäjän S-400- ja Pantsir-ilmapuolustusjärjestelmät torjuivat onnistuneesti viisi ohjusta, kun taas kuudes tuhottiin, ja sen sirpaleet putosivat sotilasalueelle. Hyökkäys ei aiheuttanut henkilövahinkoja, mutta pieni tulipalo sammutettiin nopeasti.
ATACMS-ohjukset, joiden kantama on jopa 300 kilometriä, edustavat merkittävää parannusta Ukrainan sotilaallisissa valmiuksissa. Ohjukset voivat iskeä syvälle Venäjän alueelle ja kohdistua kriittiseen infrastruktuuriin, sotilastukikohtiin ja varastoihin. Raporttien mukaan isku kohdistui ammusvarastoon.
Moskovan reaktio
Venäjä on tuominnut iskut todisteena länsimaiden konfliktia kärjistävästä roolista. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov arvosteli Ukrainaa edistyneiden aseiden käytöstä, joita hänen mukaansa ei voi operoida ilman Yhdysvaltojen suoraa apua. Lavrov toisti Moskovan kannan, että tällaiset toimet hämärtävät rajan välillisen sodan ja lännen suoran osallistumisen välillä.
Vastauksena Moskova on vihjannut, että se voi käyttää tarkistettua ydinoppiaan, joka sallii ydinaseiden käytön, jos Venäjä tai sen liittolaiset kohtaavat olemassaolon uhkia. Dmitri Medvedev, Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, varoitti, että Ukrainan toimet lännen tuella voivat johtaa globaaliin katastrofiin.
Lännen politiikan muutos
Raporttien mukaan Yhdysvallat on muuttanut politiikkaansa, ja presidentti Joe Biden on ilmeisesti poistanut rajoitukset, jotka estivät Ukrainaa käyttämästä Yhdysvaltojen toimittamia pitkän kantaman aseita hyökkäyksiin Venäjän alueella. Päätös tulee aikana, jolloin Bidenin hallinto pyrkii vahvistamaan Ukrainan asemaa ennen mahdollisia neuvotteluja ja Yhdysvaltain presidentinvaihdosta tammikuussa.
Vaikka Ukraina ja osa länsimaiden johtajista ovat tervetulleet tähän kehitykseen, kriitikot varoittavat, että se lisää konfliktin kärjistymisen riskiä. NATO-liittolaiset, kuten Ranska ja Saksa, ovat varovaisia eivätkä ole vielä poistaneet vastaavia rajoituksia.
Maailmanlaajuiset vaikutukset
ATACMS-ohjusten käyttö merkitsee huomattavaa kärjistymistä, ja se herättää huolta laajemmasta konfliktista. Analyytikot ehdottavat, että hyökkäykset pyrkivät häiritsemään Venäjän logistisia ja sotilaallisia toimintoja. He kuitenkin varoittavat virhearviointien riskistä, erityisesti kun otetaan huomioon Venäjän painotus sen ydinoppiin.
Johtopäätös
Kun Ukraina jatkaa vastahyökkäyksiään Venäjän etenemistä vastaan, ATACMS-ohjusten käyttö korostaa konfliktin uutta vaihetta. Länsimaisen kehittyneen aseistuksen kasvava käyttö voi kuitenkin edelleen horjuttaa tilannetta, kun molemmat osapuolet näyttävät valmistautuvan pitkittyneeseen kärjistykseen. Kansainvälinen yhteisö seuraa huolestuneena, kun jännitteet uhkaavat laajentua suuremmaksi, mahdollisesti tuhoisaksi yhteenotoksi.